Lähtö oli määritelty Toukokuun puoleenväliin tulevan kesälomakauden alkuun. Pidimme reissun suunnitteluillan jo hyvissä ajoin huhtikuun alkupuolella, jota varten Laura oli käynyt hakemassa myös oppaita ja ohjeita matkailumessuilta. Japanin uudelleen valloitussuunnitelma valmistui keväisessä illassa. Asia, jota emme osanneet ottaa huomioon suunnittelussamme oli Pohjois-Korean ihanan hallitsijan syntymäpäivä ja hänen surkea huumorintajunsa.
Matkan lähestyessä suunnitelmissa ollut Rail Passien ostaminen muutuikin ydinsodanuhkan erilaisten vaiheiden seurailuksi ja suurlähetystöön soitteluksi. Viimein lähtöpäivän koittaessa emme edelleenkään olleet varmoja lähdemmekö testaamaan Yhdysvaltain ohjustorjuntakoneiston aukottomuutta Tokioon (joka oli siis ohjusuhan alla) vai jäämmekö kotiin seuraamaan lähteekö ydinohjukset liikkeelle synttäreiden kunniaksi vai ei... Lopullinen päätös tehtiin vasta lentokentän Starbucksissa 53 tykkäystä keränneen Facebook postauksen jälkeen, jonka jälkeen oli enää myöhästä perääntyä. Älyttömässä jännityksessä ja fyysisestikin täristen astelimme koneeseen, ja totesimme että se on menoa nyt.
| Laura Helsinki-Vantaan lentokentällä Facebookkaamassa |
Seuraavan kerran muisti palaakin, kun kävelimme klo 9 jälkeen aamulla paikallista aikaa auronkoisessa Shibuyassa raahaten laukkuja kämpille hymy korvissa! Tässä kohtaa olimme varmoja, että päätös lähteä lomalle oli OIKEA :) Ensimmäinen päivä meni jet lagia tappaessa ja naapurustoa läpi tallaillessa (tietysti ensimmäisenä teimme visiitin "hjaku en - 100 jeniä" -kauppaan). Laura oli jo usamman vuoden kaipaikkut Harajukun Takeshita streetille, joten sinne suuntasimme numerolla 1.
| Shibuyan kotikatu aurinkoisena saapumispäivänä |
| Matkalla Harajukuun |
| Näkymät Starbucksin lepokannelta - Harajukun uusi ostoskeskus |
| Selfie at Harajukun |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti