tiistai 2. heinäkuuta 2013

Pienikokoisen shoppailijan ostosparatiisi

Japanissa on luonnollisesti monenlaista ostettavaa ja monessa eri hintaluokassa. Lähtökohtaisesti meidän reissulla ei olla tultu säästämään, mutta ei meillä silti ole varaa kiertää LV:n, Coachin, Diorin ym. liikkeitäkään, joten mottona "kohtuus kaikessa". Monesti ensimmäinen kysymys koskien Japania on "Miten teillä on varaa mennä sinne?". Haluaisin todeta nyt täällä, että ennakkokäsityksistä huolimatta Tokio ei ole erityisen kallis paikka muun hintatason suhteen kuin vuokrien hintojen. Lohdutukseksi voin siis kertoa, että Tokyo ei todellakaan ole kallis shoppailukaupunki, kun osaa vain valita kaupat oikein.

Meidän kaksi ensimmäistä reissupäivää painottuivat Shibuyan ympäristössä kauppojen kiertelemiseen. Tässä maassa kaikki on toisin, ja niin myös muoti. Muutama päivä loman alusta menee aina siihen, että pääsee kärryille paikallisesta tarjonnasta ja vaatevalikoimista. Viime kerralla (2010) karva ja hännät olivat kova hitti, mutta nyt katukuvasta huomasi melko pian, että ilman farkkua tai denimkuosia ulkona liikkumisen voisi luokitella jopa noloksi. Niin paljon farkku oli muotia Japanissa kesällä 2013.

Omalla kohdallani 160cm pitkänä ihmisenä ehkäpä kaikista paras paikka ostaa vaatteita Tokiossa on Harajukun (Takeshita-dori) ja Cats streetin pikkukaupat. Kerrankin kaikki farkut on sopivanpituisia, takeissa ei ole pitkät hihat ja kengissäkin L -kokoa on hyllyissä jäljellä. Minun haaviini tarttuikin erityisesti housuja, joita Suomesta on vaikea löytää. Pidemmälle ihmiselle, kuten Laura, kansainväliset ketjut sopivat paremmin, sillä siellä koot ei ole suunniteltu vain lyhyille ihmisille. Näistä kaupoista lempikohteiksi valikoitui erityisesti Bershka, Forever 21 ja Uniqlo. Japanin Hennesillä on myös oma valikoimansa, jossa on sellaisia tuotteita mitä ei tule Suomeen. Zarassa sen sijaan ei kannata edes poiketa, sillä Japanissa Zara on kallis brändi ja näitä samoja tavaroita puolestaan saa kotimaasta halvemmalla. Shoppailukokemuksena myös Shibuyassa sijaitseva 109 on kokemuksen ja käymisen arvoinen. Tämä korkea pyöreä rakennus näkyy suoraan Shibuyan Hatchico exitiltä suoraan katsoessa, joten sinne on helppo suunnistaa. Tätä paikkaa pidetään ehdottomasti japanilaisen muodin mekkana ja paikallisessa kulttuurissa kulkee myös termi "109 girls", jolla tarkoitetaan tietyntyylin pukeutujia.

109 Shibuya

Vaatteiden ostaminen on oma juttunsa, mutta lisäksi tämä Maa on ylimääräisen sälän luvattu ostosparatiisi. Käytännössä kaikki minkä voi, pitää vetää överiksi. Joukosta pitää erottautua niin kännykänkuorilla, kännykän latureilla, päähineillä, hiuksilla, ihan sama millä KUNHAN JOLLAIN! Alla joitain esimerkkejä tarpeellisista asioista, joita ihailimme kaupoissa.

Uuden voi yhdistää vanhaan - osta iPhone ja vastaa luuriin

Kännykkää ei kannata ladata millään tylsällä peruslaturilla - jokaisen pitää saada oma persoonallinen laturi

Oli näitä muitakin, mutta tämä kuulemma sopi mulle

Tämä on Japanin englantia

Kännykänkuoria - tästä ei saa yhdellä kädellä kiinni mutta ei haittaa

Nimellä "festarivessa" kulkeva paukkaus - voi pissata missä vain ja laittaa laukkuun

Viikonlopun hippoihin voi ostaa tarvittavat somistukset ihan vaikka supermarketista

Denim is IN


Barshkaan upposi muutama yeni

Karkkia

Koiria ja kissoja voi ostaa katukaupoista - tällä yksilöllä on hauska tapa nukkua

In it to win it - Lukuisissa pelihalleissa voi voittaa kaikkea kivaa

Aurinkolaseja lisämausteilla

Suomalaisiakin brändejä löytyy!

Nice to meet you again Tokyo

Varattiin siskon kanssa matka paratiisisaarelle Tammikuun kevätalesta. Lentoliput saatiin poistettua super hintaan 530e/ naama. Aktiivisen lentojen hintaseurailun tuloksena saimme siis oikein edukkaan matkahinnan. Hyvä ystäväni lupasi majoittaa meidän Shibuyan keskustaan matkamme ajaksi, joten kaikki tuntui olevan valmista matkaa varten. Mutta oliko sittenkään?

Lähtö oli määritelty Toukokuun puoleenväliin tulevan kesälomakauden alkuun. Pidimme reissun suunnitteluillan jo hyvissä ajoin huhtikuun alkupuolella, jota varten Laura oli käynyt hakemassa myös oppaita ja ohjeita matkailumessuilta. Japanin uudelleen valloitussuunnitelma valmistui keväisessä illassa. Asia, jota emme osanneet ottaa huomioon suunnittelussamme oli Pohjois-Korean ihanan hallitsijan syntymäpäivä ja hänen surkea huumorintajunsa.

Matkan lähestyessä suunnitelmissa ollut Rail Passien ostaminen muutuikin ydinsodanuhkan erilaisten vaiheiden seurailuksi ja suurlähetystöön soitteluksi. Viimein lähtöpäivän koittaessa emme edelleenkään olleet varmoja lähdemmekö testaamaan Yhdysvaltain ohjustorjuntakoneiston aukottomuutta Tokioon (joka oli siis ohjusuhan alla) vai jäämmekö kotiin seuraamaan lähteekö ydinohjukset liikkeelle synttäreiden kunniaksi vai ei... Lopullinen päätös tehtiin vasta lentokentän Starbucksissa 53 tykkäystä keränneen Facebook postauksen jälkeen, jonka jälkeen oli enää myöhästä perääntyä. Älyttömässä jännityksessä ja fyysisestikin täristen astelimme koneeseen, ja totesimme että se on menoa nyt.



Laura Helsinki-Vantaan lentokentällä Facebookkaamassa



Seuraavan kerran muisti palaakin, kun kävelimme klo 9 jälkeen aamulla paikallista aikaa auronkoisessa Shibuyassa raahaten laukkuja kämpille hymy korvissa! Tässä kohtaa olimme varmoja, että päätös lähteä lomalle oli OIKEA :) Ensimmäinen päivä meni jet lagia tappaessa ja naapurustoa läpi tallaillessa (tietysti ensimmäisenä teimme visiitin "hjaku en - 100 jeniä" -kauppaan). Laura oli jo usamman vuoden kaipaikkut Harajukun Takeshita streetille, joten sinne suuntasimme numerolla 1.


Shibuyan kotikatu aurinkoisena saapumispäivänä


Matkalla Harajukuun

Näkymät Starbucksin lepokannelta - Harajukun uusi ostoskeskus



Selfie at Harajukun